Tampereella TAMKin Proakatemialla 11.4.2019 pidetyn RETU-hankkeen seminaarin osana pidettiin osatoteuttajien vetämiä teematyöpajoja. Työpajojen teemat olivat opiskelijoiden hyvinvointi ja toimintakyky, opiskelukyky ja -taidot, urasuunnittelutaidot ja työllistymistaidot. Tässä blogikirjoituksessa esitellään Karelia AMK:n ja Riverian työpajan huomioita.
Kirjoittaja: Jouko Ignatius, Riveria
Karelia ammattikorkeakoulun ja Riverian yhteiseen työpajaan järjestettiin etäyhteys. Työpajan alustusta saattoi seurata livenä jaetun linkin kautta. Tehtävänä oli kirjata badleteille hyvinvointiin- ja toimijuuteen, sekä opiskelijoiden toimintakykyyn liittyviä tunnistamisen keinoja ja hyvien käytäntöjä niiden taitojen kehittämiseen.
Miten toimijuuden ja hyvinvoinnin tuen tarve tulee ilmi ja ne tunnistetaan?
Tunnistamisessa tuotiin esille käytöksen- ja motivaation tason muutos, opintojen etenemättömyys. Opiskelijan lisääntynyt palveluiden käyttö, vaikka ei osata hakea apua varsinaiseen ongelmaan. Poissaolojen kertyminen ja opiskelijan eristyneisyys olivat työpajaan osallistuvien mielestä myös hyvinvoinnin ja toimijuuden vaikeuksien ilmenemismuotoja.
Mitä tukitoimia on käytetty?
Opiskelijoita oli tuettu toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja toimijuuden kehittämisessä yhteisöllisyyden vahvistamisella, monialaisella yhteistyöllä, välittävä ilmapiiri ja ennakoiva työnote. Rastipäivien järjestäminen sisältäen eri pelejä, leikkiä ja yhdessä tekemistä vahvisti yhteisöllisyyttä ja välittämistä. Matalaa kynnystä ohjaukseen hakeutumisessa ja puheeksi ottamisessa, sekä avoimuutta korostettiin käytännön työssä opiskelijoiden kanssa.
Minkälaisia tukitoimia ja toimintamalleja tarvittaisiin opiskelijan toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja toimijuuden tukemiseksi?
Työpajaan osallistuvat pitivät tärkeänä, että tukitoimet ovat selkeästi esillä eri tiedotuskanavissa ja fyysisesti helposti tavoitettavissa. Perinteiset tutorointi ja mentorointi toimivat menetelminä edelleen. Luokkatilat tulisi suunnitella hyvinvointia tukevaksi. Monialaista yhteistyötä ja selkeää vastuunjakoa pidettiin opiskelijan tuen onnistumisen varmistamisessa erittäin tärkeänä. Kolmannen sektorin toimijat kannattaa ottaa entistä kiinteämmin opiskelijoiden tuen verkostoon mukaan oppilaitoksissa.
Kohtaako tukitoimet opiskelijan tarpeet?
Seminaarin aikana kävimme mielenkiintoisia keskusteluja siitä, onko oppilaitoksissa tukea saatavissa riittävästi. Moni oli sitä mieltä, että onhan sitä hyvinkin paljon tarjolla. Niinpä siinä lauseessahan se ongelman ydin taisi tullakin sanottua. Olemmeko rakentaneet kouluihin järjestelmän, missä henkilökunta on määritellyt mitä opiskelija tarvitsee ja laittanut ne sen mukaisesti tarjolle. Ongelma lieneekin se, ettei tukea kipeimmin tarvitsevilla opiskelijoilla ole toimijuuteen liittyvää itseohjautuvuusosaamista riittävästi, että kykenisi etsimään ja kyselemään, sekä jopa vaatimaan ohjaus ja tukipalveluja. Täytyisi entistä enemmän ottaa suunnitteluun ja käytännön toteuttamiseen mukaan myös niiden palvelujen tarvitsijat ja käyttäjät. Tämä voisi saada opiskelijan kokemaan tuki- ja ohjauspalvelut omakseen ja käyttämään itselle tärkeitä palveluja vaivattomasti.
Artikkelikuva: Saara Gröhn 2019