Kirjoittajat: Hanne Mäki-Hakola, TAMK ja Laura Halonen, Oamk
RETU-hankkeessa on järjestetty pilotointityöpajoja kaikista palvelutarpeen arviointivälineen eri osa-alueista. Tavoitteena on ollut avata kunkin teeman merkitystä sekä nostaa pohdintaan ja käsittelyyn hyviä ja toimivia malleja eri osa-alueiden edistämiseksi opiskelijan arjessa.
Pilotointityöpajojen sarjan saivat kunnian päättää 16.3.2020 Oamk / ammatillinen opettajankoulutus sekä TAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu työllistymis- ja urasuunnittelutaitojen näkökulmasta. Samaan aikaan Suomessa ja maailmalla jylläävä koronaepidemia oli siirtänyt meidät kaikki etäopetuksen ja -ohjauksen pariin, joten työpajan toteutuksessa huomioitiin erityisesti virtuaaliset osallistumismahdollisuudet. Tämä tarkoitti uudenlaisten toteutusmuotojen rakentamista valtakunnallisen hankkeen jo ennestään hyvien käytäntöjen päälle. Osallistujien aktivoimiseksi käyttöön valjastettiin vahvemmin Skypen chat, erillinen Flinga-alusta sekä aiemmista työpajoista tuttu Padlet. Oulusta ja Tampereelta käsin pidettiin yllä vuorovaikutuksellista keskustelua teemojen ympärillä.
Kaiken kaikkiaan työpajan johtoajatuksena oli tutkia urasuunnittelu- ja työllistymistaitoja opiskelijan näkökulmasta ja mahdollisimman konkreettisella tasolla. Vastauksena kysymykseen siitä, miten opiskelijalle voi selittää mistä näissä teemoissa on kyse, työpajan osallistujajoukko tuotti vastauksia liittyen itsetuntemuksen kehittämiseen ja vahvistamiseen, omien unelmien ja tulevaisuuden haaveiden visiointiin sekä taitoihin tehdä päätöksiä oman tulevan ammatin ja tulevien työtehtävien suhteen. Työpajan alustajat halusivat korostaa sitä, miten urasuunnittelu- ja työllistymistaitojen kehittyminen nähdään prosessina. Nuoren unelma ja tavoite saattaa hyvinkin elää ja täsmentyä opintojen aikana, ja näiden muutosten tukena ja peilinä opettajat ja ohjaustyötä tekevät ammatillisessa koulutuksessa toimivat. Muutoskin osa urasuunnittelua, ja muutosten pyörteissä selviytymiseen ja uusien suuntien ottamiseen liittyviä taitoja tarvitaan myös tulevaisuuden töissä.
Opiskelijoiden näkökulmasta haasteellisiksi urasuunnittelu- ja työllistymistaitojen osa-alueiksi työpajan osallistujat nostivat oman osaamisen sanoittamisen sekä verkostoitumisen työnantajiin ja työelämän toimijoihin. Saattaa olla, että nuori ajattelee osaamista vain sen ammatin osalta, jota opiskelee ja unohtaa kaiken muun osaamisen. Sellaisen osaamisen mitä on kertynyt muutakin kautta kuin ammatillisissa opinnoissa. Työpajassa esitelty osaamisidentiteetin -viitekehys saattaa auttaa avartamaan ajattelua tältä osin.
Osaamisidentiteetillä tarkoitetaan käsitystä itsestään osaajana ja merkityksellistä sen rakentumisessa on sosiaalinen vuorovaikutus. Se on jatkuva, koko elämän mittainen prosessi. Osaamisidentiteetti rakentuu konstruktionaalisesti erilaisissa yhteisöissä ja ympäristöissä, kuten koulutuksessa, työssä ja vapaa-ajalla. Se on dynaaminen ja muuttuva käsitys omista tiedoista, taidoista ja osaamisesta sekä siitä, miten niitä voi monipuolisesti soveltaa erilaisissa yhteyksissä. Osaamisidentiteetti kehittyy vuorovaikutuksessa erilaisissa yhteisöissä sekä suhteessa oman ja muiden koulutusalojen verkostoihin ja työelämään. Vuorovaikutus, yhdessä oppiminen sekä oman osaamisen reflektointi yhdessä muiden kanssa vahvistaa opiskelijan käsitystä itsestään ja luo sekä vahvistaa kuulumisen tunnetta osaksi ammatillisia yhteisöjä ja työelämää.
Pohdittavaksi työpajassa nousi myös se, miten opintojen alussa opiskelijoiden ajatusta omaan työllistymiseen on vaikeaa suunnata. Pohdinnan kohde opiskelijalla on ennen kaikkea opinnot ja niiden eteneminen. Tähän liittyen työpajan päätteeksi alueittain / oppilaitoksittain kokoonnuttiin omien etäyhteyksien ääreen kuvaamaan opiskelijan ohjausprosessin kulkua oppilaitoksessa. Ohjausprosessi hahmottuu opintoihin hakeutumisen, opintojen alkuvaiheen, osaamisen hankkimisen sekä opintojen päättövaiheen kautta. Ohjauksen toimenpiteitä ja toimijoita näissä vaiheissa saadaan hyvin tunnistettua.
Keskeiseksi kysymykseksi ehkäpä jää vielä se, mitä ihan konkreettisesti tarkoittaa HOKSin urasuunnitelman päivitys ja miten sitä tehdään? Miten RETU-hankkeen palvelutarpeen arviointiväline ja hankkeessa mallinnetut työkalut voisivat olla osa tuota prosessia? Näiden teemojen ja kysymysten myötä työ hankkeessa jatkuu edelleen!
Kuvat: Hanne Mäki-Hakola, TAMK ja Laura Halonen, Oamk