RETU aloitusseminaarin satoa ja ajankohtaista syksystä

Tampereella TAMKin Proakatemialla 11.4.2019 järejstetyn -RETU-hankkeen seminaarin osana pidettiin osatoteuttajien vetämiä teematyöpajoja. Työpajojen teemat olivat opiskelijoiden hyvinvointi ja toimintakyky, opiskelukyky ja -taidot, urasuunnittelutaidot ja työllistymistaidot. Työpajatyöskentelyn alustuksena kuultiin puheenvuorot hankkeen projektipäälliköltä KT Helena Kasuriselta sekä KT Raimo Vuoriselta. Tässä kirjoituksessa summataan  seminaarin satoa kokonaisuudessaan.


Kirjoittaja: Saara Gröhn, Laurea-ammattikorkeakoulu

Seminaarin avaus
Seminaarin avasi RETU-hankkeen projektipäällikkö Helena Kasurinen Laurea-ammattikorkeakoulusta. Puheenvuorossaan Kasurinen esitteli RETU-hankkeen lähtökohtia ja tavoitteita, toivokeskeisen ohjauksen mallia sekä kehitteillä olevaa digitaalista palvelutarpeen arviointivälinettä.

Kasurinen kertoi alustuksessaan myös RETU-hankkeen taustalla olevasta Laurean TOTEEMI-osahankkeesta, jossa kehitettiin kyselylomake, jonka avulla kartoitettiin opiskelijoiden hyvinvointia ja tulevaisuususkoa sekä toimijuutta, urasuunnittelu- ja työllistymistaitoja. Hankkeen tuloksena on syntynyt kriteeristö opiskelijoiden ohjauksen tueksi korkea-asteella. Hankkeen julkaisu ilmestyy loppuvuodesta 2019. RETU-hankkeessa kehitettävä digitaalinen palvelutarpeen arviointiväline (RETU-mittari) pohjautuu TOTEEMI-hankkeessa käytettyihin kysymyspatteristoihin.

Puheenvuoronsa lopuksi Kasurinen esitteli seminaarin aikana käytössä olevan Padlet-seinän, johon osallistujia pyydettiin kirjaamaan päivän alustusten herättämiä ajatuksia ja tulevien teematyöpajojen tuloksia. Kommenttien perusteella erityisesti digitaalisen palvelutarpeen arviointivälineen soveltaminen eri konteksteissa ja oppilaitoksissa herätti pohdintoja osallistujien keskuudessa.

Urasuunnittelu ja ohjaus Suomessa ja Euroopassa
Päivän pääpuheenvuoron piti KT Raimo Vuorinen Koulutuksen tutkimuslaitokselta. Vuorinen käsitteli puheenvuorossaan urasuunnittelua ja ohjausta Suomessa ja Euroopassa.

Vuorinen aloitti puheenvuoronsa käsittelemällä työelämän muutosta ja sitä, miten se näkyy ohjaustyössä nyt ja tulevaisuudessa. Uudet teknologiat ja robotiikka, vaatimus digitaitojen nopeasta omaksumisesta ja toisaalta huoli eriarvoisuudesta herättävät paljon keskustelua tänä päivänä.

Muutos on nopeaa ja vaatii joustavuutta. Vuorisen mukaan ohjauksen on tulevaisuudessa reagoitava nopeasti esimerkiksi monimuotoistuviin työmarkkinoihin, globalisaatioon, uusiin työnteon muotoihin ja työurien pidentymiseen. Muutoksesta huolimatta ohjauksen peruskysymykset säilyvät silti samoina; kuka olen, missä paikkani on, miten toimin ja miten itse voin muuttaa maailmaa, mitä maailmassa tapahtuu?

Puheenvuorossaan Vuorinen esitteli myös muun muassa elinikäisen ohjauksen ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria 2017 sekä muita keskeisiä lauselmia, tavoitteita ja suosituksia elinikäisen ohjauksen saralta. Lopuksi Vuorinen nosti esille ohjauksen kehittämisen haasteet Suomessa, jossa haasteena on erityisesti kolmitasoinen kehittämistyö (päätöksenteko ja ohjauksen monihallinollinen koordinaatio, organisoituminen ja asiakaspalvelu), tieto- ja viestintätekniikan käytön tehostaminen sekä kattavan arviointi- ja tutkimustiedon kerääminen kansallisen ja alueellisen päätöksenteon perustaksi.

Työpajoissa pureuduttiin hankkeen ydinteemoihin
Seminaarissa pidettiin myös hankkeen teemoihin liittyviä työpajoja joiden keskeisimmät ajatuksen koottiin seminaarin Padlet-seinälle yhteenvetoa ja keskustelua varten.

Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn teemojen ryhmää vetivät Karelia ammattikorkeakoulu ja Riveria. Ryhmässä pohdittiin, minkälaisia toimintamalleja ja toimintakeinoja tarvittaisiin, jotta opiskelijoiden toimintakykyä, hyvinvointia ja toimijuutta pystyttäisiin tukemaan paremmin. Ryhmälaiset pitivät tärkeänä esimerkiksi sitä, että tukipalvelut näkyisivät fyysisesti kampuksilla ja muissa kanavissa.

Lisäksi keskusteltiin mahdollisuudesta monialaisten yhteistyöverkostojen järjestämiin tukitoimiin yhdessä kolmannen sektorien toimijoiden kanssa. Myös erityisesti elämänhallinnan valmennus, selkeä vastuunjako ja vastuuhenkilöiden nimeäminen sekä tukitoimien vaikuttavuuden seuranta nostettiin esiin. Lisäksi ryhmä mietti, mitä käytännön tukitoimia opiskelijoiden toimintakyvyn ja toimijuuden edistämiseksi on oppilaitoksissa jo tehty. Näiden kohdalla mainittiin esimerkiksi välittämisen ilmapiiri ja yhteisöllinen, rento tekeminen heti opintojen alussa sekä palveluiden lähelle tuomista jo orientaatiovaiheessa. Myös monialainen yhteistyö, tiedonkulku, avoimuus ja ennakoiva työote olivat ryhmän mukaan jo hyvällä tolalla.

Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ryhmä saivat tehtäväkseen pohtia myös sitä, miten opiskelijan toimijuuden ja hyvinvoinnin vaikeudet ilmenevät ja miten ne tunnistetaan. Heidän mukaansa vaikeuden ilmenevät esimerkiksi lisääntyneenä palveluiden käyttönä, vaikka toisaalta apua ei välttämättä osata hakea varsinaiseen ongelmaan. Myös poissaolojen, eristäytymisen, opintojen etenemättömyyden sekä käytöksen ja ulkoisen olemuksen muuttumisen nähtiin viestivän vaikeuksista jossakin osa-alueella.

Opiskelijoiden hyvinvointi ja toimintakyky ryhmäläiset työssä paikan päällä ja etäyhteydellä

Opiskelukykyjen ja -taitojen ryhmää luotsasi Spesia. Ryhmässä pohdittiin, mitä haasteita opiskelijoiden opiskelukyvyssä ja –taidoissa on havaittavissa. Eniten haasteita nähtiin olevan oman toiminnan ohjauksessa, opiskelukuntoisuudessa ja ryhmässä toimimisessa ja vuorovaikutustaidoissa. Esiin tuotiin myös vaikeudet sitoutumisessa ja opintoihin kiinnittymisessä, dokumentoinnissa, aikataulujen noudattamisessa, matematiikka- ja hahmottamistaidoissa, opitun soveltamisessa. Lisäksi yksinäisyyttä ja ryhmän ulkopuolelle jäämistä, taloudellisia vaikeuksia sekä muisti-, keskittymis- ja tarkkavaisuushäiriöitä oli havaittavissa.

Haasteiden listaamisen jälkeen ryhmä lähti miettiimään ratkaisuja niihin. Eniten kannatusta sai henkilöstön osaamisen kehittäminen, jota seurasivat ryhmä- ja vertaistoiminta, toiminnallinen opotus (huom. uusi termi syntyi seminaarissa), oppimisanalytiikka, ohjauksen jatkuvuus, oppimisen/opintojen seuranta myös opiskelijalle ’ymmärrettävässä’ muodossa, yhteinen tiedonmuodostus, tulevaisuususko, tietoisuuden lisääminen, esim. työllistymis- ja jatko-opintomahdollisuuksista.

Lisäksi keskusteluissa nousi esille ratkaisuina myös moniammatillinen työelämän yhteistyö, mahdollisuus edetä nopeasti asioissa/tilanteissa, kun on osaamista, verkostojen osaamisen hyötykäyttö sekä ennakointi ja valmistautuminen uusiin tilanteisiin. Muita ideoita haasteiden ratkaisemiseksi olivat muun muassa voimavarojen ja toiveikkuuden nostaminen keskipisteeksi, kiireetön ja rauhallinen oppimisympäristö sekä toiminnan pilkkominen työvaiheisiin.

Keskustelu käynnissä opiskelukyvyt ja -taidot ryhmässä

TAMKin koordinoimassa ryhmässä pohdittiin, mitä urasuunnittelutaidot ovat ja miten niitä voidaan vahvistaa. Ryhmäläiset näkivät urasuunnittelutaitoihin kuuluvan esimerkiksi taito tunnistaa omaa osaamista, omaa elämäkenttää ja unelmia, metakognitiiviset taidot, tietämys mahdollisuuksista sekä resilienssi. Keskustelua syntyi myös muun muassa siitä, miten opiskelija pystyisi yhdistämään täydellisen suunnittelun ja sattuman, olemaan rohkea ja luottaa intuitioon siinä mitä kaikkea omalla osaamisella voisi tehdä.

Urasuunnittelutaitoja voitaisi ryhmän mielestä vahvistaa esimerkiksi opettajien pedagogista osaamista kehittämällä (minkälaisia oppimistehtäviä laaditaan), kannustamalla uudenlaiseen ajattelutapaan (opitaan substanssin ohella muuta sanoittamisen kautta), ohjaamalla oman itsetuntemuksen kehittämiseen työhaun avulla ja teettämällä laajempaa itsearviointia (kuka olen, mitä teen, mitkä ovat arvoni).

Myös vertaisten merkitys mainittiin yhtenä vahvistavana tekijänä urasuunnittelutaitojen kehittämisessä.

Pohdintoja urasuunnittelutaidoista

Työllistymistaitoja puolestaan pohdittiin OAMK:in vetämänä.  Ensimmäisenä ryhmä mietti, mitä hyviä käytäntöjä opiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi voisi olla. Keskustelussa tuotiin esille esimerkiksi uraohjaus läpi opintojen osana opetussuunnitelmaa, harjoittelu ja työelämäyhteistyö, mentorointi sekä pop up rekryt oppilaitoksissa.

Ryhmässä pohdittiin myös kehittämiskohteita ja sitä, miten työllistymistaitojen kehittymistä tulisi tukea. Näitä olivat opettajien osaamisen ja tietoisuuden lisääminen urataitojen tukemisessa (monialainen yhteistyö ja matalan kynnyksen mallien kokeileminen), urasuunnittelutaitojen näkyväksi tekeminen ja sanallistaminen, osaamisen dokumentointi ja näkyväksi tekeminen ja rohkaiseminen uudenlaisiin työtehtäviin (samalla osaamisella erilaisiin töihin).

Lisäksi tutkinnon rakentuminen eri tavalla (osatutkintoaloitus, ala ja tutkintovalinta vasta yhteisen aloituksen jälkeen), erilaisten uratarinoiden esiintuominen, yrittäjyys, yhteiset projektit työelämän kanssa sekä tutustumiskäynnit työelämän pelisääntöjen oppimiseksi nähtiin mahdollisina työllistymistaitoja tukevina toimina.


Työllistymistaitojen vahvistamista pohdittiin parvella

Teematyöpajojen sisältöihin pääset tutustumaan tarkemmin RETU-hankkeen blogikirjoitusten kautta ja alempaa Padlet-materiaalin kautta.

Syksyn RETU-uutisia
Digitaalista palvelutarpeen arviointivälinettä, eli RETU-mittaria, on kehitetty nopeissa sykleissä pitkin vuotta pilotointia varten. RETU-mittarin ensimmäinen pilottiversio julkaistiin 8.8.2019. Hankkeeseen osallistuvat pilotoijat koulutetaan elo-syyskuussa, ja pilotoinnissa edetään suunnitellun aikataulun mukaisesti lukuvuonna 2019-2020.

RETU-hankkeesta kerrotaan syksyn aikana myös Bratislavan IAEVG-konferenssissa.

Kuvat: Saara Gröhn 2019


11.4.2019 RETU-seminaarin esitysmateriaaleihin pääset tutustumaan alta sekä kotisivujen Materiaalit-välilehdeltä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *